Juureni ovat syvällä. Mielestäni ihan kaikessa musiikissa tuntuu, näkyy ja kuuluu syvällinen ihmisyys, maallista korkeampi ylevyys ja itse muinaisuus. Näen uutta vanhan läpi. Musiikillinen äidinkieleni on renessanssipolyfoniassa, yksinkertaisessa laulussa, kontrapunktissa, ja barokkiharmonioissa. Niiden kautta toimin moninaisilla kentillä ja monenlaisilla säännöillä. Niiden kautta löytyvät normaali ja tavaton, jäsennetty ja jäsentymätön, ruma ja kaunis, stabiili ja labiili, temppelin pylväät ja niiden pinnoilla luikerteleva viiniköynnös. Eivätkä ne estä nykyihmistä, kokijaa tuntemasta sekä yksilöllisiä että yhteisiä väristyksiä eri musiikkien äärellä.

Ja musiikki on luontoa. Siinä elävät, tuntuvat ja kuuluvat veden virtaus, taivaankappaleiden radat, valonsäteet, toivoton pimeys, viiltävä kylmä tuuli, lempeän lämmön säteily, heilahtelevat heilurit, kaaressa lentävä keihäs, varmemmat ja epävarmemmat askelet, kotkan ja perhosen siivet, valtameren kohina ja ukkosen hylinä, sydämen lyönti ja nukkuvan hengitys.

En halua tuntea enkä tuottaa yhtään välinpitämätöntä ääntä. Musiikissakin on mahdollista löytää helposti huomattava läsnäolo ihmiseltä ihmiselle, kuin keskustelussa, mutta yhtä lailla läsnä ovat myös selittämätön, salainen, yleinen ja yhteinen viesti pientä yksilöä, tekijää, tai kokijaa kohti.

Kontekstitietoisuus on kiinnostavaa! Eri musiikeille ja niihin liittyville seremonioille todella on aikansa ja paikkansa, joskus voi olla kaikkein kiinnostavinta kerrankin olla pyrkimättä rikkomaan rajoja, olla poistumatta poteroista tai varoa kaatamasta aitoja. Todellista laatikon ulkopuolista ajattelua on osata tarvittaessa rakentaa laatikko ja toisaalta kunnioittaa oikein hyviä jo olemassa olevia laatikoita ja iloita niistäkin.

Säveltaidetoimikunta-podcast (yhdessä Jaani Länsiön kanssa, myös YouTubessa):

We and our partners use cookies to personalize your experience, to show you ads based on your interests, and for measurement and analytics purposes. By using our website and our services, you agree to our use of cookies as described in our Cookie Policy.

 

Jostain syystä mua ei ole vieläkään kutsuttu mihinkään keskustelemaan maastohiihdosta tai keihäänheitosta. Vinkatkaa ja linkatkaa tai muuten muistuttakaa, jos törmäätte johonkin, mitä olen suustani päästänyt, niin listaan tänne. Tai jos joku linkki on vanhentunut, niin poistetaan.

Esimerkiksi tällaista sanottavaa M. Häkkisellä on ollut ihmisenä ja taiteilijana (aikajärjestyksessä uusimmat ylhäällä):

Ylen ohjelmassa Narrin aamulaulu (toim. Outi Paananen) puhumassa suomalaisen vanhan musiikin toiminnan historiasta

Ylen Oopperaillassa puhumassa Monteverdin Odysseuksen kotiipaluusta

Savon sanomissa BarokkiKuopion kesän 2022 ohjelmasta (“Barokin ja kaalin herkkä liitto”)

Virtuaalikirkon sivuilla Anu Pulkkisen kanssa puhumassa hiljaisen viikon musiikeista

Savon Sanomissa kaupunginorkesterin hiljaisen viikon konsertista (“huumorin hitu hiljaiselle viikolle”)

Hufvudstadsbladetissa liiton miehenä kertomassa vanhan musiikin päivän juhlinnasta ja alan tilanteesta

Vanhan musiikin liiton blogissa puheenjohtajan terveisiä poikkeusaikana, esim. täällä ja täällä, sekä täällä ja täällä

Ensemble Nylandia täytti 10 vuotta

Tampereen kaupungin tiedotteessa uudesta cembalosta, vanhasta musiikista ja T:re Filharmonian konsertista

Aamulehdessä Pirkanmaan SKR:n uudesta cembalosta ja vanhasta musiikista

Belgiassa Teeta Kentalan kanssa keikalla ja myös Puolassa.

Helsingin Sanomissa Flatlands-projektista

Mitä on vanha musiikki?

Savon Sanomissa BarokkiKuopio-festivaalista 2018

Radio Helsingin Klasarikelluntaa-ohjelmassa keväällä 2017 Ville Kompan kanssa

Helsingin Sanomissa puhumassa BRQ Vantaasta 2017 ja liioista koskettimista

Yle Klassisen henkilökuvassa eletään unelmia todeksi.

Ylen Vlogissa naamioidaan joululauluja Sinin kanssa.

Ylen Kantapöydässä joulutunnelmissa.

Kouvolan sanomien jutussa yhdistyvät intohimoni huonekaluihin ja soittimiin

Rondo-lehdessä jutellaan Barokkijoululauluista

Kymen sanomissa Tuuli Lindebergin ja Raymond Coxin kanssa joulutunnelmissa

Suomen vanhan musiikin liiton blogissa ihminen voi vaikka kertoa Café Barock -toiminnasta.

Tuima-lehdessä annetaan ymmärtää, että klasarihommat on kalkkeutuneita - paitsi mä.

Vantaan sanomissa jaarittelemassa barokkimusiikin oletetusta kuolleisuudesta.

Ylen Kultakuume-ohjelmassa puhumassa klasarimaailman ite-taiteesta

Keskustelemassa harjoittelemisen tärkeydestä BRQ Vantaalla

Ylen kantapöydässä puhumassa Suomen ensimmäisestä klassisen musiikin joukkorahoituprojektista

Ylen Jälkikoirat-ohjelmassa Lampelan ja Virtaperkon kanssa siitä, miten Musiikkitalon iso sali kuulostaa hyvältä.

Nuorena vihaisena miehenä Hollannissa ja kiertueilla Amfionin leivissä.

Rondon asiantuntijana kertomassa maailmalle, mitä on oikea barokki.