Jakso XVIII - Messias (Pitääkö musiikin sanomaa varoa?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa taas luulot pois ja panee tietoa tilalle. Tällä kertaa aiheena aina ajankohtainen Messias-oratorio.

G.F. Händelin Messias-oratorio oli jo syntyessään merkkiteos, eikä sen voima ole kadonnut lähes 300 vuodessa mihinkään. Itse asiassa vielä vuonna 2024 Suomessa keskusteltiin aivan vakavissaan, sopiiko Händel herkkien lasten korville – siinä kun puhutaan Jeesuksesta. Kaiken lisäksi Messias oli otsikkona niin monitulkintainen, että teoksen Jeesus-viittaus pääsi yllättämään.

Sattuuhan sitä. Ei Finlandiastakaan otsikon perusteella välttämättä uskoisi, että kyseessä on Suomea ylistävä teos.

No niin...

Uudessa jaksossa Säveltaidetoimikunnan jäsenet Matias Häkkinen ja Jaani Länsiö pureutuvat Händelin oratorioon ja sen historiaan sekä ylipäänsä uskonnollisen (ja vähemmän uskonnollisen) musiikin merkitykseen. Lisäksi muistelemme, ettei Messias-kohu ole ainoa laatuaan. On sitä ennenkin sensuroitu musiikkia, joka edusti väärää aatetta.

Mitä siis on ideologinen musiikki? Onko ideologisella musiikilla paikkaa nyky-yhteiskunnassa? Ja pitäisikö musiikkiesitykset varustaa sisältövaroituksella, mikäli ne eivät ole linjassa sen hetkisen valtaideologian kanssa?

Säveltaidetoimikunta kysyy, Säveltaidetoimikunta vastaa – tai ainakin esittää vastaavansa. Kuuntele itse.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin tarjoaa Ensemble Nylandia

Jakso XVII - Ohjelmistokysymys (Vieraana Eero Lehtimäki)

Säveltaidetoimikunta keskustelee sinfoniaorkesterien ohjelmistovalinnoista ja kysyy: kuuluuko viihdemusiikki konserttisaliin? Jakso XVII käsittelee Abban, Queenin, Beatlesin, elokuvamusiikin ja pelimusiikin asemaa orkesteriohjelmistossa. Mukana pohdintaa historiallisista raja-aidoista, sovittamisen teknisistä haasteista, kapellimestarin arvostuksesta eri konteksteissa sekä yleisön odotuksista ja konserttikäytännöistä. Lisäksi kurkistus vanhoihin kritiikkeihin ja siihen, mitä ”viihde” oikeastaan tarkoittaa.

Vieraana kapellimestari Eero Lehtimäki.

Säveltaidetoimikunta-podcastin tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XVI - Kynnys (Mikä estää konserteissa käymistä?)

Säveltaidetoimikunta on kokoontunut jälleen. Tällä kertaa rakennettiin konserttitilan ovelle kynnys. Tämä kynnys on näkymätön, mutta haittaa ja estää siitä huolimatta musiikkitapahtumiin osallistumista. Sen jälkeen tehtiin nyt kuunneltavissa olevaan pöytäkirjaan kirjatut päätökset, jotka höyläävät harmillisen kynnyksen pois. Tervetuloa siis konsertteihin sellaisena kuin olet. Saa nauttia!

Kuudestoista jakso käsittelee tuttujen teosten merkitystä, termistön vieraannuttavaa vaikutusta, markkinoinnin roolia ja yleisön pelkoja siitä, ”kuuluuko” konserttiin. Mukana myös historiallisia esimerkkejä viihdekonserteista, tehdaskonserteista ja yritysyhteistyöstä sekä pohdintaa nykyajan altistuksesta, pop-up-oopperasta ja mysteerikonsertti-ideoista. Lisäksi keskustellaan siitä, miten ensimmäinen konserttikokemus voi koukuttaa ja miksi tiedottaminen on ratkaisevaa.

Säveltaidetoimikunta pureutuu näkymättömiin esteisiin, jotka pitävät ihmiset poissa konserttisaleista. Onko kyse hinnasta, ajasta, sosiaalisista normeista vai pelosta olla ulkopuolinen? Keskustelu nostaa esiin myös esteettömyyden ja saavutettavuuden kysymykset. Jakso etsii ratkaisuja: miten madaltaa kynnystä ja tehdä konserttikokemus kutsuvaksi? Lopuksi pohditaan, onko ongelma taiteessa vai sen ympärillä olevissa rakenteissa – ja mitä voimme tehdä, jotta musiikki kuuluu kaikille.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XV - Musiikkikritiikin kuolema 2/2 (Onko kriitikkojen aika ohi?)

Suomen suorasanaisimman klassisen musiikin podcast Säveltaidetoimikunnan jäsenet Länsiö ja Häkkinen puivat klassisen musiikin alan kritiikin kuolemaa omien ja lehdistökatsauksen antamien tietojen perusteella.

Nämä kaksi jaksoa käsittelevät musiikkikritiikin kriisiä. Ennen kriitikot olivat portinvartijoita, nyt some ja algoritmit määräävät, mitä kuuntelemme. Jaksoissa pohditaan, miksi perinteinen kritiikki menettää merkitystään ja mitä se tarkoittaa taiteelle. Onko kriitikon rooli tarpeeton vai entistä tärkeämpi? Keskustelu avaa myös, miten kriitikon ääni voi erottua digitaalisessa kohinassa ja miksi syvällinen arviointi on kulttuurille elintärkeää. Lopuksi kysytään, voiko kritiikki uudistua vai katoaa se kokonaan.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XIV - Musiikkikritiikin kuolema 1/2 (Onko kriitikkojen aika ohi?)

Suomen suorasanaisimman klassisen musiikin podcast Säveltaidetoimikunnan jäsenet Länsiö ja Häkkinen puivat klassisen musiikin alan kritiikin kuolemaa omien ja lehdistökatsauksen antamien tietojen perusteella.

Nämä kaksi jaksoa käsittelevät musiikkikritiikin kriisiä. Ennen kriitikot olivat portinvartijoita, nyt some ja algoritmit määräävät, mitä kuuntelemme. Jaksoissa pohditaan, miksi perinteinen kritiikki menettää merkitystään ja mitä se tarkoittaa taiteelle. Onko kriitikon rooli tarpeeton vai entistä tärkeämpi? Keskustelu avaa myös, miten kriitikon ääni voi erottua digitaalisessa kohinassa ja miksi syvällinen arviointi on kulttuurille elintärkeää. Lopuksi kysytään, voiko kritiikki uudistua vai katoaa se kokonaan.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XIII - Lavakarisma (Mikä tekee esiintyjästä karismaattisen?)

Säveltaidetoimikunta on Suomen suorasanaisin klasaripodcast. Puhujina Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen. Miltä lavalla näyttää? Mikä tekee konsertista unohtumattoman? Onko lavakarisma ratkaiseva tekijä, vai riittääkö musiikki itsessään?

Tässä jaksossa Säveltaidetoimikunta pureutuu esiintyjän karismaan, läsnäoloon ja siihen, miten ne vaikuttavat konserttikokemukseen. Keskustelua käydään niin klassisen musiikin kuin muidenkin taiteenalojen näkökulmasta – ja pohditaan, voiko karismaa oppia vai onko se synnynnäistä.

Lavakarisma on mysteeri: jotkut artistit vangitsevat yleisön heti, toiset eivät. Tässä jaksossa puretaan karisman anatomiaa. Onko kyse persoonasta, taidosta vai energiasta? Keskustelu pohtii myös, voiko karismaa oppia vai onko se synnynnäistä. Jakso käsittelee esimerkkien kautta, miten karisma vaikuttaa uran menestykseen ja miksi se on joskus tärkeämpää kuin tekninen taituruus. Lopuksi kysytään, onko karisma taiteen lahja vai markkinoinnin luoma illuusio.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XII - Säveltaidetoimikunnan paluu (M*** hittoa on vanha musiikki?)

Säveltaidetoimikunta palaa neljän vuoden kesätauolta! Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa taas luulot pois ja panee tietoa tilalle. Tällä kertaa aiheena aina ajankohtainen VANHA MUSIIKKI, johon palataan muutaman vuoden tauon jälkeen.

Autenttisuus on jälleen pöydällä, mutta nyt tarkastellaan sen myyttejä ja seurauksia. Jakso kysyy, miksi autenttisuus on niin houkutteleva idea ja mitä tapahtuu, kun siitä tulee normi. Voiko Bachia soittaa pianolla ilman häpeää? Onko vibrato synti barokissa? Keskustelu haastaa ajattelemaan, onko autenttisuus taiteellinen arvo vai historiallinen fantasia. Lopuksi pohditaan, pitäisikö autenttisuus käsitteenä heittää romukoppaan ja keskittyä siihen, mikä tekee musiikista elävää.

Äänessä ovat Jaani Länsiö ja Matias Häkkinen.

Säveltaidetoimikunta-podcastin teille tarjoaa Ensemble Nylandia.

Jakso XI - Jouluspesiaali 2021 (Nostalgia ja joulumusiikki)

Joulumusiikki on täynnä tunteita ja traditioita. Tässä jaksossa pohditaan, miksi tietyt sävelmät palaavat joka vuosi ja mitä ne merkitsevät kuulijoille. Onko joulumusiikki pelkkää sentimentaalisuutta vai syvällinen kulttuurinen ilmiö?

Keskustelu käsittelee myös kaupallisuuden ja taiteen rajaa: voiko joulumusiikki olla taidetta, vai onko se aina viihdettä? Lopuksi pohditaan, miksi nostalgia on niin voimakas voima ja mitä se kertoo tarpeestamme kokea jatkuvuutta.

Jakso X - Jouluspesiaali 2020

Suomen suorasanaisimman klasaripodcastin ensimmäisen kokouskauden päätösjakso. Aiheena itseoikeutetusti JOULUMUSIIKKI. Siis kaikki se, kun kauppakeskukset panevat jinglebellsit raikaamaan jo marraskuun alussa, kun myyjät valittavat henkisen kuormituksen kulkeutuvan mieleensä korvien kautta, kun Spotify ja Coca-cola yhdessä tuovat joulumielen juuri sinulle räätälöidyillä soittolistoilla... mutta myös Sibeliuksen kauneimmat, koululaisten piirilaulut ja katolisen perinteen paimentolaismusiikki.

Jouluja on moneksi, niin on myös joulumusiikkia. Kauden päätösjakson myötä Säveltaidetoimikunta vetäytyy ansaitulle joulutauolle ja palaa (edit. neljän vuoden kesätauon jälkeen) toimikuntatyöhön kera uusien aiheiden ja vanhentuneiden kokoustarjoilujen. Eivät asialistat käsittelemällä katoa.

Jakso IX - Huumori (Mikä musiikissa naurattaa?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast pyrkii kokouksessaan määritelemään sen, mikä naurattaa.  Säveltaidetoimikunnan spesiaalijaksossa aiheena kaksi toisilleen vierasta elementtiä: huumori ja musiiikki. Erikoisjakson erikoisvieraana meille kovinkin tuttu elementti, tenori ja huumorimies Petri Bäckström. Vakavaa asiaa huumorista.

Asiaankuuluvasti pokka pettää jo ensimmäisellä minuutilla, eikä se siitä muuksi muutu koko tunnin aikana.

Tässä jaksossa tutkitaan huumorin roolia musiikissa, sekä sävellyksissä että esityksissä. Keskustelu käy läpi historiallisia esimerkkejä Haydnista nykypäivän satiiriin ja pohtii, miksi huumori tuntuu joskus sopimattomalta konserttisalissa. Onko nauru uhka vakavuudelle vai merkki elinvoimasta? Jakso avaa myös, miten huumori voi olla keino purkaa hierarkioita ja tuoda taide lähemmäs yleisöä. Lopuksi kysytään, miksi nauramme musiikille niin harvoin. Ja pitäisikö nauraa enemmän.

Jakso VIII - Vanha musiikki (Vai vanhentunut musiikki?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ratkoo vanhan musiikin ympärillä pyörineitä kysymyksiä. Onko autenttisuus kirosana? Onko pakko välttää vibratoa? Ja mitä se uusi viritysjärjestelmä pilasi jos pilasi? Selviää myös, mikä ero on periodimusiikilla ja vanhalla musiikilla. 

Vanha musiikki kiehtoo, mutta mitä tapahtuu, kun autenttisuus muuttuu dogmiksi? Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miksi historiallisesti informoitu esityskäytäntö on noussut niin vahvaksi ja mitä se tarkoittaa taiteelliselle vapaudelle. Onko autenttisuus illuusio, ja voiko vanhaa musiikkia soittaa modernilla otteella ilman syyllisyyttä? Jakso pohtii myös, miksi yleisö hakee aitoutta ja mitä se kertoo kulttuurisista arvoista. Lopuksi kysytään, onko aika luopua autenttisuuden pakosta ja antaa musiikin elää.

Jakso VII - Nero (Nerokultti?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa kantaa klassisen musiikin neromyyttiin. Voiko vain nero tunnistaa todellisen neron? Ovatko lapsinerot todellisia neroja? Jalostaako kärsimys lahjakkuudesta neron? Selviää myös, onko klassisen musiikin nerokultti totta vai kupla.

Musiikin historiassa neron myytti on vahva: Beethoven, Mozart, Sibelius. Mutta mitä nerous oikeastaan tarkoittaa? Tässä jaksossa puretaan nerokultin juuria ja sen vaikutusta nykypäivään. Onko nerous synnynnäistä vai sosiaalinen konstruktio? Keskustelu pohtii, miksi edelleen ihannoimme yksittäisiä säveltäjiä ja jätämme huomiotta kollektiivisen luovuuden. Jakso haastaa ajattelemaan, onko nerokultti este tasa-arvolle ja monimuotoisuudelle taiteessa. Lopuksi kysytään, voiko neron myyttiä purkaa ilman että menetämme jotain olennaista taiteen lumosta.

Kärsimmekö nerokultista? Säveltaidetoimikunta kokoontuu keskustelemaan neroista, joiden olemassaolo on kyseenalaistettu juuri parahiksi Ludwig van Beethovenin 250-juhlien kunniaksi. Onko tälle perusteita vai onko kyseessä tarkoitushakuinen kuvainraasto?

Asialistalla 13 väitettä neroudesta:
1) Nerous on ylimaallista ja kaiken muun ulkopuolella
2) Kenestä hyvänsä voi tulla nero, mutta nero pystyy johonkin, mihin kukaan muu ei pysty
3) Vain nero tunnistaa neron
4) Synnyttääkö yhteisö neroja vai nero yhteisöjä
5) Nero tietää olevansa nero ja ansaitsee erityiskohtelua
6) Nero joutuu koville. Kova elämä synnyttää neroja
7) Nero on nero jo lapsena
8) Potentiaalinen nerous puhkeaa olosuhteista tai koulutuksesta riippumatta
9) Nero on älykäs, mutta sosiaalisesti rajoittunut monomaanikko. Nerous ja hulluus ovat lähisukulaisia
10) Nerous selviää vasta neron kuoleman jälkeen, ja neron leimauksilla on oltava positiivinen lopputulos.
11) Nerous kuuluu miehille, ja naiset rakastavat neroja
12) Renessanssinero on hyvä yleisnimitys enemmän kuin yhtä asiaa tekevälle ihmiselle
13) Markkinarako tekee neron, ja nerous on markkinapuhetta

Jakso VI - Kilpailu (Onko muusikolla osallistumispakko?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast pohtii musiikkikilpailujen tärkeyttä. Onko todella niin, että vain kilpailuissa menestyvä muusikko pääsee uralle? Voiko tuomaripeli ratkaista lahjakkaan muusikon tulevaisuuden? Entä ovatko soitto- ja laulukilpailut todella ainoat kilpailut, joita taiteilijat joutuvat elämässään jännittämään?

Kilpailut ovat osa klassisen musiikin kenttää, mutta mitä ne tekevät taiteelle ja taiteilijalle? Tässä jaksossa pohditaan, miksi kilpailuja järjestetään ja mitä ne mittaavat. Onko kyse taiteellisesta tasosta vai markkinointiarvosta? Keskustelu nostaa esiin paineet, joita kilpailut luovat nuorille muusikoille: voiko ura alkaa ilman palkintoa? Jakso tarkastelee myös kilpailujen vaikutusta ohjelmistovalintoihin ja ilmaisun vapauteen. Lopuksi kysytään, onko kilpailu välttämätön ponnahduslauta vai kulttuurinen rakenteellinen ongelma, joka kaventaa taiteen monimuotoisuutta.

Niin kauan kuin on soitettu ja laulettu, on myös kilpailtu. Myös Säveltaidetoimikunnan jäsenet ovar kilpailleet, useimmiten voitokkaasti. Onko siitä ollut apua? Moni muusikonalku on saanut nostetta uralleen kilpailtuaan menestyksekkäästi, mutta nykyään muusikko voi tehdä uraa myös kilpamuusikkona. Mutta onko ura kiinni menestymisestä? Voiko muusikko välttää kilpailemista koko elämänsä ajan? Kokouksen asialista jäi tällä kertaa puolitiehen innokkaan remonttimiehen esitettyä vastalauseensa työjärjestykseen. Tuomaripeliä? Kenties. Säveltaidetoimikunta on podcast klassisen musiikin kiehtovasta maailmasta.

Jakso V - Ohjelmamusiikki (Voiko pelkillä sävelillä kertoa tarinan?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast selvittää, mitä termillä ohjelmamusiikki oikeastaan tarkoitetaan. Voiko vain sävelillä kertoa tarinan esimerkiksi siitä, kun lammas matkustaa meriteitse Kreikasta Belgiaan? Entä jos kohteena onkin Espanja? Lehdistökatsauksessa Berliozin tarinallisuutta puntaroivat kritiikit ja tuulahdus tulikuumalta 70-luvulta, kun aatteen palo oli musiikissa viimeksi voimissaan. Harold käy Italiassa, Håkan käy Belgiassa.

Tässä jaksossa pureudutaan ohjelmamusiikin kiehtovaan maailmaan. Voiko musiikki todella kertoa tarinan ilman sanoja? Keskustelu käy läpi historiallisia esimerkkejä ja pohtii, miten säveltäjät ovat pyrkineet luomaan narratiiveja pelkillä sävelillä. Onko ohjelmamusiikki vain romantiikan ajan ilmiö vai elääkö se yhä elokuvamusiikissa ja pelisoundtrackeissa? Jakso haastaa kuulijan miettimään, missä menee raja musiikin ja tarinankerronnan välillä – ja tarvitseeko sitä edes vetää.

Ohjelmamusiikki on pitänyt klassisen musiikin kenttää saartoringissään noin 170 vuotta. Säveltaidetoimikunta kokoontui ratkaisemaan tämänkin kysymyksen byrokraattisin keinoin. Lehdistökatsauksessa Lauri Otonkoski, Eero Hämeenniemi ja muita kirjallisia mestareita!

Jakso III - Yleisökato 1/2 (Kuka pelkää tyhjiä katsomoita?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast joutui tekemään oikein tuplajakson ratkoessaan klasarimaailman iankaikkisen huolenaiheen: mihin meidän yleisömme on häviämässä. Mukana myös paljon kiitelty unboxing-hetki sekä vakiona Lehdistökatsaus, joka kurkistaa urheilun ja lavatanssien maailmaan. Pitääkö olla huolissaan? No, kuuntele niin tiedät.

Kahden jakson mittainen keskustelu yleisökadosta pureutuu siihen, miksi konserttisalit tyhjenevät ja mitä voidaan tehdä tilanteen korjaamiseksi. Onko ongelma ohjelmistossa, hinnoittelussa vai yleisön elämäntavoissa? Jaksoissa pohditaan myös, miten digitaaliset alustat ja striimaus muuttavat konserttikulttuuria. Voiko klassinen musiikki kilpailla Netflixin ja TikTokin kanssa? Keskustelu ei jää synkistelyyn, vaan etsii ratkaisuja: uusia formaatteja, yhteisöllisyyttä ja rohkeutta kokeilla. Lopuksi kysytään, onko yleisökato kriisi vai luonnollinen muutos kulttuurin historiassa.

Jakso IV - Yleisökato 2/2 (Kuka pelkää tyhjiä katsomoita?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast joutui tekemään oikein tuplajakson ratkoessaan klasarimaailman iankaikkisen huolenaiheen: mihin meidän yleisömme on häviämässä. Mukana myös paljon kiitelty unboxing-hetki sekä vakiona Lehdistökatsaus, joka kurkistaa urheilun ja lavatanssien maailmaan. Pitääkö olla huolissaan? No, kuuntele niin tiedät.

Kahden jakson mittainen keskustelu yleisökadosta pureutuu siihen, miksi konserttisalit tyhjenevät ja mitä voidaan tehdä tilanteen korjaamiseksi. Onko ongelma ohjelmistossa, hinnoittelussa vai yleisön elämäntavoissa? Jaksoissa pohditaan myös, miten digitaaliset alustat ja striimaus muuttavat konserttikulttuuria. Voiko klassinen musiikki kilpailla Netflixin ja TikTokin kanssa? Keskustelu ei jää synkistelyyn, vaan etsii ratkaisuja: uusia formaatteja, yhteisöllisyyttä ja rohkeutta kokeilla. Lopuksi kysytään, onko yleisökato kriisi vai luonnollinen muutos kulttuurin historiassa.

Jakso II - Brändäys (Kuka hyötyy brändäämisestä?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast kaivautuu brändien ihmeelliseen maailmaan. Onko imagon luominen vain poppareiden heiniä, vai onko klasarimaailmallakin syytä bärndinmuokkaukseen?

Brändäys on tullut jäädäkseen myös taidemusiikin kentälle. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä brändi tarkoittaa muusikolle, säveltäjälle ja instituutiolle. Onko brändi vain markkinointikikka vai välttämätön selviytymiskeino? Jakso avaa, miten brändäys vaikuttaa taiteelliseen vapauteen ja millaisia paineita se luo esiintyjille. Voiko vahva brändi auttaa taiteilijaa erottumaan, vai kaventaako se ilmaisua? Keskustelussa nousee esiin myös yleisön rooli: odotammeko taiteilijalta johdonmukaista imagoa vai yllätyksiä? Lopuksi pohditaan, onko brändäys uhka taiteelle vai mahdollisuus sen elinvoimaisuudelle.

Jakso I - Musiikin raja-aidat (Voiko niitä ylittää?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast kysyy, missä ne aina vain kaatuvat raja-aidat oikein ovat. Nimittäin niin kauan kuin on tehty musiikkia, on musiikin rajoja ylitetty, alitettu ja sivuutettu – kukaan ei vain ole kertonut, kuinka korkealta, alhaalta ja kaukaa. Ja miksi? Puhe seilaa kaikkialla Pekka Kuusiston, Metallican ja Grigori Sokolovin välillä, eikä toki rajoitu vain heihin. 

Tässä jaksossa Säveltaidetoimikunta pureutuu musiikin raja-aitoihin: mitä ne ovat, kuka ne rakentaa ja miksi ne tuntuvat niin pysyviltä? Keskustelu lähtee liikkeelle genreistä ja tyylilajeista – onko klassinen musiikki todella erillään populaarista, vai onko raja vain mielikuva? Jakso pohtii myös, miten instituutiot, koulutus ja markkinointi vahvistavat näitä rajoja. Voiko taiteilija tietoisesti rikkoa rajoja, ja mitä siitä seuraa? Esille nousee kysymys: onko raja-aitojen ylittäminen rohkeutta vai kaupallista strategiaa? Lopuksi pohditaan, mitä kuulija menettää, jos pysyy vain omassa kuplassaan. Tämä jakso haastaa ajattelemaan, onko musiikin maailma todella niin jakautunut kuin meille kerrotaan.

1) Viihdemusiikki: ehdotetaan tunnustettavaksi osaksi aikamme tarjontaa

2) Tapaus Metallica: Säveltaidetoimikunta ei näe syytä hävetä yhteistyötä sinfoniaorkesterin kanssa

3) Harmonikan soveltuvuus hevimusiikkiin: ehdotetaan harkinnanvaraisuutta

Muut asiat:

1) Jäsen Häkkinen pyysi puheenvuoroa koskien Technotronicin polarisoivaa vaikutusta nykynuorissa.

2) Lisäksi jäsen Länsiö on esittänyt toiveensa Grigori Sokolovin ohjelmiston laajentamiseksi lattarihitteihin, joista tarjoaa esimerkkitulkinnan kappaleesta Despacito.

Lehdistökatsauksessa Rondo-lehden parhaita paloja Kekkosen ajalta.

Kuuntele! Seuraa!

Facebookissa: www.facebook.com/saveltaidetoimikunta
Instagramissa: www.instagram.com/saveltaidetoimikunta/
#Klassinenmusiikki #podcast #klasari