Jakso VII - Nero (Nerokultti?)

Suomen suorasanaisin klasaripodcast ottaa kantaa klassisen musiikin neromyyttiin. Voiko vain nero tunnistaa todellisen neron? Ovatko lapsinerot todellisia neroja? Jalostaako kärsimys lahjakkuudesta neron? Selviää myös, onko klassisen musiikin nerokultti totta vai kupla.

Musiikin historiassa neron myytti on vahva: Beethoven, Mozart, Sibelius. Mutta mitä nerous oikeastaan tarkoittaa? Tässä jaksossa puretaan nerokultin juuria ja sen vaikutusta nykypäivään. Onko nerous synnynnäistä vai sosiaalinen konstruktio? Keskustelu pohtii, miksi edelleen ihannoimme yksittäisiä säveltäjiä ja jätämme huomiotta kollektiivisen luovuuden. Jakso haastaa ajattelemaan, onko nerokultti este tasa-arvolle ja monimuotoisuudelle taiteessa. Lopuksi kysytään, voiko neron myyttiä purkaa ilman että menetämme jotain olennaista taiteen lumosta.

Kärsimmekö nerokultista? Säveltaidetoimikunta kokoontuu keskustelemaan neroista, joiden olemassaolo on kyseenalaistettu juuri parahiksi Ludwig van Beethovenin 250-juhlien kunniaksi. Onko tälle perusteita vai onko kyseessä tarkoitushakuinen kuvainraasto?

Asialistalla 13 väitettä neroudesta:
1) Nerous on ylimaallista ja kaiken muun ulkopuolella
2) Kenestä hyvänsä voi tulla nero, mutta nero pystyy johonkin, mihin kukaan muu ei pysty
3) Vain nero tunnistaa neron
4) Synnyttääkö yhteisö neroja vai nero yhteisöjä
5) Nero tietää olevansa nero ja ansaitsee erityiskohtelua
6) Nero joutuu koville. Kova elämä synnyttää neroja
7) Nero on nero jo lapsena
8) Potentiaalinen nerous puhkeaa olosuhteista tai koulutuksesta riippumatta
9) Nero on älykäs, mutta sosiaalisesti rajoittunut monomaanikko. Nerous ja hulluus ovat lähisukulaisia
10) Nerous selviää vasta neron kuoleman jälkeen, ja neron leimauksilla on oltava positiivinen lopputulos.
11) Nerous kuuluu miehille, ja naiset rakastavat neroja
12) Renessanssinero on hyvä yleisnimitys enemmän kuin yhtä asiaa tekevälle ihmiselle
13) Markkinarako tekee neron, ja nerous on markkinapuhetta